Aivojen hyvinvointi paranee kuuntelemalla

Aivojen hyvinvointi paranee kuuntelemalla

Äänellä voimme vaikuttaa aivojen hyvinvointiin lukuisilla eri tavoilla. Musiikki ja äänikirjat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka aivojen toimintaan ja omaan vireystilaan voi vaikuttaa äänen avulla.

Maailmassa ei tunneta yhtään kulttuuria, jossa musiikkia ei esiintyisi jossain muodossa. Musiikki sisältää elementtejä, jotka vaikuttavat koko ihmiskunnalle yhteisiin perustunteisiin. Liikunnan ohella musiikkia pidetäänkin yhtenä tärkeimmistä stressinhallintakeinoista.

Musiikin parantava voima

Musiikki parantaa aivojen hyvinvointia, terveyttä, mielialaa ja toimintaa. Sillä on myös havaittu kuntouttavia vaikutuksia, kertoo ylilääkäri Seppo Soinila Aivoliiton julkaisemassa verkkoartikkelissa.

Musiikki voi vähentää stressiä sekä lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipua. Samalla hyvinvointi lisääntyy. Musiikin vaikutus näkyy fysiologisina reaktioina, kun verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu ja stressihormonien, kuten kortisolin ja endorfiinin, tasot laskevat. Musiikki vaikuttaa myös esimerkiksi hengitykseen ja lihasjännitykseen. Ja mikä parasta, musiikin vaikutus tuntuu sekä musisoijassa että kuuntelijassa. Ei ole merkitystä, istutko konserttisalin lavalla vai yleisössä.

Vanhempi nainen on puutarhassa kukkien ympäröimänä ja hymyilee leveästi.
Musiikilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja mielialaan nopeastikin. Erityisesti mielimusiikin on havaittu vaikuttavan ihmisiin positiivisesti.

Musiikkia kuuntelemalla hyvinvointi paranee esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • mieliala kohenee
  • stressi lievittyy
  • olo piristyy tai tyyntyy
  • keskittymiskyky paranee
  • sosiaaliset siteet vahvistuvat

Musiikki edesauttaa oppimista ja tunteiden käsittelyä

Lapselle yhteinen musisoiminen merkitsee ennen kaikkea luottamuksen ja turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Musiikki auttaakin lasta tunteiden käsittelyssä ja analysoimisessa. Vaikka musiikin aktivoiva vaikutus näkyy erityisesti lapsissa, jatkuu vaikutus koko ihmisiän.

Musiikin harjoittamisen vaikutus tunne-elämän kehittymiseen, vuorovaikutussuhteisiin, taitotasoon ja suorituskykyyn on uusimpien vertailevien tutkimusten mukaan kiistaton, ja siksi musiikin vaikutus oppimiseen voi olla myös merkittävä. Musiikki edistääkin kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, oppimista ja kommunikaatiotaitoja, kun käsitteellistä ajattelua, muistia ja tunteita säätelevät aivoalueet aktivoituvat.

Mies ja kaksi lasta makoilevat sängyllä ja katsovat suoraan yläpuolella olevaan kameraan nauraen.
Musiikilla voidaan parantaa lapsen kykyä toimia vuorovaikutustilanteissa.

Musiikin vaikutukset ovat voimakkaampia silloin, kun kuulemme musiikkia, josta pidämme. Dosentti Minna Huotilainen kertoo lempimusiikin aktivoivan rakenteita, joiden reagoimiseen tarvitaan yleensä jokin erittäin voimakas pelkoa tai mielihyvää tuottava ärsyke. Musiikilla pystytään samaan – ikään kuin tuosta vain. Musiikilla aivoihin pystytään vaikuttamaan hyvin nopeasti.

Hyvinvointi paranee kuuntelemalla

Musiikin on alustavien tulosten perusteella todettu tasapainottavan aivojen hyvinvointia ja myös masennuksesta kärsivien aivotoimintaa. Musiikki on tutki­muk­sissa paran­tanut myös esi­mer­kiksi syö­pä- ja de­mentia­po­ti­laiden mie­lialaa ja elä­män­laatua, kir­joittaa Lii­sa Ukko­la-Vuoti Lääkä­ri­leh­den tiede­kat­sauk­sessa.

Mielekäs musiikki hoitaa:

  • aivohalvausta
  • verenpainetta
  • kipua
  • ahdistuneisuutta
  • masennusta
  • yksinäisyyttä

Äänikirjojen vaikutus hyvinvointiin

Äänikirjoja kulutetaan usein tilanteissa, jolloin fyysisen kirjan lukeminen on haasteellista – eli silloin kun tehdään samanaikaisesti jotain muuta. Aivotutkija Minna Huotilainen kannustaa äänikirjojen kuunteluun juuri muun tekemisen ohessa, sillä äänikirjaa kuunnellessa aivot voivat saada samanlaisia hyötyjä kuin lukemisesta. Ja kuuntelu voi olla jopa helpompaa kuin paikallaan istuen!

Äänikirjan kuunteleminen ja fyysisen kirjan lukeminen eroavat toisistaan kuitenkin jonkin verran. Huotilainen kuvaa lukemista aktiiviseksi, mutta rauhalliseksi suoritukseksi. Lopputuloksena stressihormonien määrä laskee ja fysiologia rauhoittuu. Äänikirjan kuuntelu taas tukee muistijärjestelmää ja ylläpitää kognitiivisia toimintoja – ja vaikuttaa parantavasti myös keskittymiskykyyn.

Äänen ja musiikin hyvinvointivaikutukset ovatkin huomattavat. Keskittyminen ja tunnetila kohenevat musiikin ja äänen äärellä usein myös huomaamatta. Ehkä seuraavalla kerralla voit kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, miten musiikki, äänikirja tai vaikka podcast vaikuttaa olotilaasi.

Lähteet:

Aivoliitto, Musiikki antaa aivoille siivet

Hyvä Terveys, Musiikki tehoaa kuin lääke

Eläkeliitto, Musiikin hyvinvointivaikutukset

Terveyskirjasto, Musiikin pauloissa

Etelä-Suomen Sanomat, Kuunteletko äänikirjoja tiskatessa tai lenkillä? Kuuntelulla on fysiologisia vaikutuksia

Yle, Kannattaako kirja ahmia silmillä vai korvilla? Äänikirjat vähentävät stressiä ja ovat näppäriä, mutta toisinaan kannattaa myös pysähtyä lukemaan

Lääkä­ri­leh­ti (21/2019)