Miltä brändi kuulostaa?
Brändi rakentuu mielikuvista. Vaikka yritykset pyrkivät vaikuttamaan brändikokemukseen, brändin arvo syntyy siitä millaisia mielikuvia se herättää, ja millaisena brändi muistetaan.
Brändi ei ole ainoastaan yrityksen logo, visuaalinen ilme tai maine. Brändin ytimessä on tunne ja parhaimmillaan kokemus brändistä luo asiakkaille lisäarvoa.
Esimerkiksi tiettyyn vaatemerkkiin pukeutuminen voi saada sinut tuntemaan itsesi itsevarmaksi, iloiseksi tai kauniiksi.
Aloita kysymällä miksi
Brändimielikuvan rakentaminen on hyvä aloittaa miksi-kysymyksestä. Miksi yritys tekee sitä mitä se tekee? Vahvan tunnesiteen luominen asiakkaan ja brändin välille mahdollistuu, kun asiakkaalle välittyy syy, miksi yritys oikeastaan on olemassa. Esimerkiksi Voice Intuitive on olemassa siksi, että verkkosivusisältöjen kuluttaminen olisi hiukan helpompaa arkisissa tilanteissa. Ajatus on syntynyt tarpeesta kuunnella verkkosivuilla olevia sisältöjä podcastien ja äänikirjojen tapaan. Verkkosivuilta suoraan löytyvän helppokäyttöisen kuuntelupainikkeen avulla verkkosivuilla olevaa tietoa voi kuunnella vaivattomasti muun toiminnan ohessa.
Yrityksen on myös hyvä miettiä, miten sen tarkoitus näkyy arjessa. Oleellista on tunnistaa omat kilpailutekijät eli ne palvelun ominaispiirteet, jotka erottavat yrityksen muista alan toimijoista. Kilpailuedun tulee näkyä ja välittyä tekemisessä päivittäin, on kyseessä sitten asiakaspalvelu, asiakasta varten räätälöity palveluprosessi, työyhteisön ulospäin välittyvä draivi, palvelun toimitus tai vaikka verkkokaupan toiminta. Parhaimmillaan asiakaskokemus on silloin, kun palvelu toimii niin aukottomasti, että asiakkaan odotukset ylittyvät.
Sosiaalinen media ja brändi
Brändin ehkä näkyvin osuus on sen visuaalinen ilme. Onkin hyvin tärkeää, että esimerkiksi yrityksen sosiaalisen median kanavat ovat visuaalisesti yhtenevät. Kun eri kanavissa käytetty kieli on myös yhdenmukaista, on brändille löydetty äänensävy. Sosiaalisessa mediassa käytettävän äänensävyn täytyy kuulua myös silloin, kun asiakkaan kanssa ollaan tekemisissä kasvotusten – ristiriidat eivät ole eduksi luottamuksen ja tunnesiteen rakentamisessa yrityksen ja asiakkaan välillä.
Sosiaalinen media on hyvin olennainen osa brändistä muodostuvaa mielikuvaa.
Muiden arvioilla ja erityisesti sosiaalisen median kanavissa jaetuilla mielipiteillä on iso merkitys asiakkaiden ostopäätöksiin. Useimmiten yritykset kannustavatkin aktiivisesti julkiseen keskusteluun, sillä se tarjoaa myös mahdollisuuden hoitaa ikävätkin kommentit ja palautteet niin, että asiakas on lopulta tyytyväinen. Kun negatiivista palautetta antanut asiakas on hyvin hoidetun asiakaspalvelun tuloksena tyytyväinen, voi sillä olla jopa merkittävämpi vaikutus positiivisen brändimielikuvan muodostumiseen itselle ja muille.
Ääni osaksi brändäystä
Ääni on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle brändin rakentamisessa. Siitä huolimatta, että mietimme tarkoin brändin äänensävyä, ajattelemme usein sitä ainoastaan kirjoitetun tekstin muodossa. Visuaalisuus vie helposti huomion muilta brändäyksessä hyödynnettäviltä elementeiltä.
Äänibrändäys lisääntyy kuitenkin koko ajan. Strategisesti onnistunut äänen hyödyntäminen voikin vahvistaa brändin identiteettiä, kuvastaa yrityksen arvoja sekä vahvistaa kuluttajan ja yrityksen välistä tunnesidettä entisestään. Lisäksi äänellä brändäämisen hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat. Keskeistä on miettiä, millainen äänisuunnittelu vahvistaa brändiä ja asiakaskokemusta.
Äänen avulla brändistä voidaan kommunikoida useita aisteja hyödyntäen. Samalla brändäysprosessista tehdään kokonaisvaltaisempi. Tuotemerkille tai yritykselle pyritään luomaan tunnistettava ääni, joka erottuu muista ja edustaa samalla brändin omaa identiteettiä ja sille tärkeitä arvoja. Tyypillisiä äänibrändäyksen muotoja ovat esimerkiksi äänilogo, tuotemerkillä varustetut toiminnalliset äänet sekä brändimusiikki.
Äänibrändäyksen uudet muodot
Ääni on arjessamme yhä suuremmassa roolissa. Käytämme älypuhelimissamme ääniohjausta, kuuntelemme ajomatkat podcasteja ja rauhoitumme nukkumaan äänikirjan saattelemana. Yritykset haluavat mukautua uuteen kuuntelemisen trendiin tarjoamalla kuuntelumahdollisuutta myös verkkosivuilla. Etunenässä kuunneltavia nettisivuja ovat lähteneet kehittämään julkiset toimijat sekä media – yhtenä painavana syynä saavutettavuusdirektiivi, joka velvoittaa julkisten ja julkisiin palveluihin kytkeytyvien toimijoiden verkkosisällöiltä saavutettavuutta. Ääniominaisuus luo välittömästi sisällöistä saavutettavia suurimmalle osalle käyttäjistä. Kuunneltavat verkkosivut parantavat myös sivuston käyttökokemusta, mikä puolestaan edistää saavutettavuutta.
Puhuttaessa uutismediasta on helppo ymmärtää äänen tarjoamat mahdollisuudet. Kun verkkosivuista – ja uutisista – tehdään kuunneltavia, saavat podcastit ja radion aamuohjelmat yhtäkkiä todellisen kilpailijan. Kiireisessä arjessa kuunteleminen onkin verkkosisältöjen kuluttamisen muoto, joka tarjoaa kuluttajille lisäaikaa sisällön parissa. Silmin lukeminen ei ole enää verkkosivusisältöjen kuluttamisen edellytys.
Verkkosisältöjen tarjoaminen kuunneltavassa muodossa viestii jotain myös itse brändistä. Sisältöjen monipuolisemman kuluttamisen mahdollistamisen perimmäinen syy on aina asiakaslähtöisyys. Äänen tuominen verkkosivuille kertoo siitä, että sisältöjen kuluttamisesta halutaan tehdä sivukävijöille mahdollisimman helppoa ja miellyttävää. Lisäämällä vaihtoehtoja sisällön kuluttamiseen pidetään myös huolta siitä, että yhä useammalla on mahdollisuus vaivattomasti tutustua verkkosisältöihin mahdollisista rajoitteista tai erilaisista käyttötilanteista huolimatta.
Haluaisitko sinä edistää asiakaslähtöisyyttä tarjoamalla verkkosivuillasi mahdollisuutta sisällön kuuntelemiseen? Lue lisää palvelustamme täällä.
Lähteet:
Kuulu, Brändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa