Saavutettavuus

Saavutettavuus on digitaalisten ympäristöjen esteettömyyttä

Esteettömyys ja saavutettavuus

Ihmisten moninaisuuden ja erilaisten tarpeiden ja käyttötilanteiden huomioiminen on edellytys sille, että eri taustoista tulevat ihmiset kykenevät toimimaan yhdenvertaisesti eri ympäristöissä. Esteettömyydellä kuvataan usein fyysisten ympäristöjen rakentamista helppokäyttöisiksi erilaisille käyttäjille esimerkiksi opasteiden, ramppien ja akustiikan keinoin.

Saavutettavuudella taas viitataan digitaalisten ympäristöjen esteettömyyteen. Saavutettavuutta ja esteettömyyttä tarkastellaan lainsäädännössä usein erityisryhmien palvelemisen näkökulmasta. Muun muassa Autismiliiton, Invalidiliiton tai Näkövammaisten liiton verkkosivuilta löytyy tietoa aiheesta erilaisin painotuksin.

Saavutettavuuden ja esteettömyyden huomiointi verkkoalustan toteutuksessa palvelee kuitenkin kaikkia käyttäjiä ja liittyy laajoihin käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja Design for All -periaatteiden kokonaisuuksiin.

Saavutettavuuden huomioiminen on hyödyksi myös palveluntarjoajalle, koska se parantaa asiakaskokemusta ja verkkosivujen näkyvyyttä verkon hakutuloksissa. Lisäksi verkkoalustan helppokäyttöisyys erilaisten käyttäjäryhmien ja käyttötilanteiden kannalta sujuvoittaa asiointia ja säästää myös asiakaspalvelun resursseja. Sujuvaksi kaikille asiakkaille suunniteltu digitaalinen toimintaympäristö laajentaa viestinnän lisäksi myös markkinoinnin kohderyhmiä. 

Saavutettavuuden lainsäädäntö ja ohjeistus

EU:n esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiivi määrittävät Suomen kansallista lakia digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Vuonna 2023 voimaan astunut digipalvelulaki määrittää velvoitteita viranomaisille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Velvotteet laajenevat edelleen vuonna 2025, jolloin niiden piiriin liitetään seuraavat kuluttajapalvelut: verkkokaupat, sähkökirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut. Lisätietoa vaatimuksista löytyy Aluehallintoviraston Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta.

Digipalvelulain vaatimusten mukaan digitaalisten palveluiden tulee täyttää eurooppalaisen standardin EN 301 549 mukainen saavutettavuuden tekninen minimitaso. Standardi perustuu osittain kansainvälisen konsortion W3C:n laatimaan WCAG-ohjeistukseen (Web Content Accessibility Guidelines) verkkosisältöjen saavutettavuudesta. Lisäksi laki velvoittaa laatimaan palvelusta löytyvän saavutettavuusselosteen ja tarjoamaan käyttäjälle mahdollisuuden antamaan palautetta saavutettavuudesta.

Standardi ei takaa saavutettavuutta

WCAG-ohjeistuksessa on neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Käytännössä digipalvelulain velvoitteet keskittyvät kuitenkin takaamaan verkkopalveluiden teknisen saavutettavuuden, jolloin verkkosivut ovat käytettävät ruudunlukijalla tai muulla avustavalla teknologialla. Saavutettavuusvaatimukset eivät ota juuri kantaa verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen, kuten kielen selkeyteen, tiedon jäsentämiseen tai vaihtoehtoisiin sisältömuotoihin.

Lakisääteisten vähimmäisvaatimusten lisäksi käytännön saavutettavuutta on mahdollista edistää ääni- ja käännöspalvelulla, joka tukee sisältöjen ymmärrettävyyttä ja verkkoalustan helppokäyttöisyyttä erityisryhmille ja eri kielitaustaisille käyttäjille. Verkkosisältöjen kuuntelu myös mahdollistaa verkkosisältöjen kuluttamisen muuta tehdessä. Helppokäyttöiset toiminnot parantavat kaikkien verkkosisältöjen käyttäjien asiakas- ja käyttökokemusta digitaitotasosta riippumatta.