Saavutettavuus on digitaalisten ympäristöjen esteettömyyttä
Ihmisten moninaisuuden ja erilaisten tarpeiden huomioiminen on edellytys yhdenvertaiselle toimimiselle eri ympäristöissä. Esteettömyys on vakiintunut kuvaamaan fyysisten ympäristöjen rakentamista helppokäyttöisiksi erilaisille käyttäjille, ja sanalla saavutettavuus viitataan sujuvaan toimimiseen digitaalisissa ympäristöissä.
Verkkopalveluiden saavutettavuutta koskevat velvoitteet keskittyvät pääasiassa teknisen saavutettavuuden takaamiseen, kuten verkkosivujen toimivuuteen ruudunlukijalla tai muulla avustavalla teknologialla. Saavutettavuus on kuitenkin tätä laajempi kokonaisuus. Saavutettavuusvaatimukset eivät usein ota huomioon sisältöjen ymmärrettävyyttä, kielen selkeyttä tai vaihtoehtoisia sisältömuotoja. Pelkkä lain vaatimusten noudattaminen ei siis takaa verkkosivujen korkeaa saavutettavuutta.
Saavutettavuutta tarkastellaan paljon erityisryhmien palvelemisen näkökulmasta. Muun muassa Autismiliiton, Invalidiliiton tai Näkövammaisten liiton verkkosivuilta löytyy tietoa aiheesta erilaisin painotuksin.
Verkkosivujen saavutettavuus kuitenkin palvelee myös kaikkia muita käyttäjiä ja liittyy laajoihin käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja Design for All -periaatteiden kokonaisuuksiin. Saavutettavuuden huomioiminen on hyödyksi myös palveluntarjoajalle, muun muassa parantaen asiakaskokemusta ja verkkosivujen näkyvyyttä verkon hakutuloksissa.
EU:n esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiivi määrittävät Suomen kansallista lakia digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Vuonna 2023 voimaan astunut digipalvelulaki määrittää velvoitteita viranomaisille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Vuonna 2025 velvoitteet laajenevat koskemaan myös monia kuluttajapalveluita, kuten verkkokauppoja, sähkökirjoja, henkilöliikenteen ja pankkien palveluita sekä viestintäpalveluita. Lisätietoa vaatimuksista löytyy Aluehallintoviraston Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta.
Digipalvelulain mukaan digitaalisten palveluiden tulee täyttää eurooppalaisen standardin EN 301 549 mukainen saavutettavuuden tekninen minimitaso. Standardi perustuu osittain kansainvälisen konsortion W3C:n laatimaan WCAG-ohjeistukseen (Web Content Accessibility Guidelines) verkkopalveluiden saavutettavuudesta, jossa on neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Laki myös velvoittaa laatimaan palvelusta saavutettavuusselosteen ja tarjoamaan käyttäjälle mahdollisuuden antaa palautetta saavutettavuudesta.
WCAG-ohjeistuksessa ääni huomioidaan esimerkiksi erilaisten ääni- ja videotallenteiden tekstitysten sekä äänisisältöjen toiston hallinnan kautta. Ääni on kriittinen työväline heikkonäköisille henkilöille, jotka hyödyntävät verkkosisältöjä pääasiassa ruudunlukijoiden avulla. Myös ikääntyminen, lukivaikeus ja erilaiset keskittymisen ja hahmottamisen häiriöt voivat luoda kognitiivisen saavutettavuuden tarpeita, joihin ääni voi olla merkittävä tuki. Moni meistä ymmärtää ääneen kuunnellun tiedon luettua tekstiä paremmin.
Erilaisten avustavien teknologioiden tai lisäosien käyttöönotto voi olla haastavaa. Tämä vaatii usein itsenäistä tiedonhakua ja digitaitoja, eikä teknologian asentamiseen ja käytön aloittamiseen ole välttämättä saatavilla tukea. Alustalle tuotuna ääni tukee viestintää käyttäjän taustasta ja digitaitotasosta riippumatta. Ääni tarjoaa käyttäjälle joustavuutta ja palvelee tehokkaasti myös erilaisissa käyttötilanteissa.
Lue lisää siitä, miten palvelumme tukee käyttäjiä ja eri organisaatioita julkisella sektorilla, media- ja kustannusalalla ja koulutusalalla saavutettavuuden ja muiden hyötyjen avulla!